11. ARVIOINTI JA KOKEET TIETOVERKOSSA

Arviointi ohjaa vahvasti opettajan ja opiskelijan toimintaa koulussa. Perinteinen koe mittaa paljolti ulkoa oppimisen kykyä ja suuntaa helposti pinnalliseen opiskeluun. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei ole edennyt Suomessa toivotusti paljolti senkään vuoksi, koska opetuksessa on pidetty sitkeästi kiinni perinteisistä oppimisen arviointimenetelmistä. Olisiko vihdoinkin syytä siirtyä tiedollisen oppimisen testauksesta kohti enemmän tulevaisuuden taitojen ja valmiuksien mittaamista ja niiden arviointimenetelmien kehittämistä? Miten tieto- ja viestintätekniikkaa voisi hyödyntää jatkossa arvioinnissa? Voisiko esimerkkinä olla Tanska, jossa jo 1990-luvulta lähtien on lähdetty rohkeasti uudistamaan opetusta ja arviointia tvt:n mahdollisuuksia hyödyntäen?

Kimmo Koskinen

Mainokset

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

10 vastausta to “11. ARVIOINTI JA KOKEET TIETOVERKOSSA”

  1. Esa Kukkasniemi Says:

    Olen omalla koulullani tehnyt jonkin verran tutkivaa verkko-oppimista Peda.net -ympäristössä. Oppimisalustana Peda.net on toiminut loistavasti tähän tarkoitukseen.

    Olemme myös tehneet ryhmätöitä verkossa niin, että ryhmä saa käyttää ainoastaan verkkoa kommunikoimiseensa. Se on ollut mielenkiintoista. Olen mm. antanut uskonnossa jonkin eettisen ongelman pohdittavaksi ja ryhmän on täytynyt valmistaa siitä yhteinen vastaus verkossa.

    Arviointina käytin sitten ystäväni Lassi Pruukin minulle opettamaa loistavaa menetelmää, jossa annoin ryhmälle käyttöön jaottoman luvun pisteitä (ryhmän koosta riippuen esim. 13 pist.) Ryhmän tuli sitten verkossa keskustelemalla jakaa pisteet ryhmän jäsenille oikeudenmukaisesti sen mukaan, miten kukin oli työhön osallistunut. Koska pisteitä on jaoton määrä, ei voida päästä täyteen kompromissiin vaan menetelmä pakottaa tekemään arvovalintoja.

    Jakoperusteet olivat opettajankin näkökulmasta uskomattoman oikeudenmukaisia. Oppilailla toimi itsesäätely ja itsearviointi erittäin hyvin. Moni myönsi avoimesti, ettei ollut oikein osallistunut työhön riittävästi.

    Hieno kokemus. Suosittelen. Toimii ilman verkkoakin tietysti.

  2. Jonna Siipola Says:

    Ovatko oppilaat tehneet ryhmätöitä omalla ajallaan vai koulussa oppituntien aikana? Idea kuulostaa kiinnostavalta.

    Myös Pruukin menetelmä kuulostaa todella kiinnostavalta. Olen kirjoituttanut tekstejä ryhmissä, ja ryhmäkirjoittamisen arviointiinkin menetelmä voisi sopia mainiosti.

    • Esa Kukkasniemi Says:

      Hei Jonna

      Kiva kun kiinnostuit.

      Ryhmätöitä on tehty pääasiassa kotoa, koska koululla ei riitä koneita ihan kaikille. Joskus olemme tehneet jakotunneilla verkko-opiskelua kun koneita riittää paremmin.

      Jos oppilas ei ole kotoa syystä tai toisesta päässyt verkkoon, olen antanut sitten koulussa mahdollisuuden osallistua keskusteluihin koulun koneilta.

      Lassi on Helsingin yliopiston professori, joka on siis opiskelijoidensa kanssa menetelmää käyttänyt. Halusin kokeilla alakoululaisten kanssa ja hyvin toimi. Ensin kannattaa tosin hieman verkkokeskustelujen periaatteita käydä läpi, jotta jokainen tietää, että verkossa ei saa ketään loukata ja kaikkien mielipidettä tulee arvostaa.

      Suosittelen menetelmän kokeilemista ryhmäkirjoittamisessa. Uskon, että saatte mielenkiintoisia tuloksia. Oman etiikan kurssini päätteeksi prof. Pruuki antoi vielä ryhmille palautteet verkossa. Näin pieni vihtiläinen alakoulu sai palautteen oikein yliopistomaailmasta. Arvaa vaan oliko oppilaista hienoa?

  3. Heidi-Tuulia Eklund Says:

    Olen käyttänyt Moodlea opiskelijoiden kanssa lukiossa. Tiedon jakamiseen ja tiedottamiseen se on istahtanut loistavasti. Jonkun verran opiskelijat ovat tehneet ryhmätehtäviä myös Moodlen chatissa, jota olen sitten seurannut ja sitä kautta arvioinut yksittäisten opiskelijoiden aktiivisuutta ja kykyä keskustella eri musiikin alueiden asioista.

    Erään ryhmän kanssa sovimme myös konserttiarvioiden näkymisestä kaikille ja niiden yhteisestä lukemisesta sekä palautteen antamisesta. Opiskelijat uskalsivat melko rohkeasti kritisoida toisiaan, mutta antoivat helposti myös positiivista palautetta.

    Musiikin tekemiseen verkossa tarvittaisiin vielä viiveen poistoon kunnon ohjelmisto, jos nimittäin halutaan soittaa yhdessä. Myllymäen ja Salavuon esittelemien sivujen (kompoz.com), jotka koskevat säveltämistä yhdessä verkossa olisi hieno kokeilla, kun saisimme toimivat laitteet ja ohjelmistot koulullemme. Kuitenkin opiskelijat pitävät enemmän live-tilanteista, mutta tulevaisuudestahan emme tiedä.

  4. Esa Kukkasniemi Says:

    Some soveltuukin erinomaisesti esim. kuvailemiesi konserttiarvioiden tekemiseen, juuri sen reaaliaikaisen luonteen takia. Oppilaan on huomattavasti helpompi kirjata kokemuksiaan ja tuntemuksiaan heti kokemuksen jälkeen, kuin vaikkapa seuraavana päivänä koulussa.

    Annoin itse Picasso -näyttelyn jälkeen oppilailleni kotitehtäväksi kirjata ajatuksiaan näyttelystä välittömästi samana iltana Koulumme Peda.netin keskustelupalstalle. Toimi hienosti. Kannattaa kokeilla.

    • Heidi-Tuulia Eklund Says:

      Meillä luovuttiin ennen kuntaliitosta Peda.netistä sen kalleuden takia. Nyt kaupungin verkkosivustoille ei voi niin helposti linkittää mitään. Siksi käytänkin Moodlea lukiolaisten kanssa.

      Tein ”rautalangasta” käyttöohjeet, mutta nekin ovat liian vaikeat joidenkin mielestä.

      Yläkoulussa odotimme Opitia, mutta kaupungin verkkojen liittyminen sotki kaikki toiveet saada se toimimaan meidän kouluissamme. Kotona pääsen, töissä en. Kunpa nämä yhteysasiat saataisiin Salossakin, tietotekniikan Piilaaksossa, toimimaan kunnolla ja nopeaan.

      • Kari Rajala Says:

        Myös Kouvolassa yritettiin torpata Pedanetin käyttö kuntaliitoksen myötä. On kyllä aika vaikea perustella väitettä Pedanetin kalleudesta! Kyllähän Moodlen ylläpito tulee kalliimmaksi. Materiaalin jakelussa ja linkittämisessä Pedanet pesee kyllä Moodlen 6-0. Tietysti Moodlessa on omat hyvät (työläät) ominaisuutensa eli aktiviteetit.

        Tuo kirjautuminen käyttäjäksi tuntuu olevan ylivoimaista. Ei sillä, että se teknisesti olisi ongelmallista, mutta kun osa opiskelijoista ei saa toimeksi.

        Moodlen kanssa huomaa, että opiskelijat eivät ole diginatiiveja. Tosin montaa varmaan harmittaa kirjautuminen, kun nykyään pitää niin monessa paikassa olla kirjautumassa.

        Älä käy tutkimassa lokia 😉

  5. Kari Rajala Says:

    Teetin viime lukuvuonna (2009-2010) lukion pakollisen taloustiedon kurssin kurssikokeen Moodlessa. Yhdistin siihen aukkotehtäviä, yhdistämisiä, monivalintoja ja pari esseetä.

    Kokeen sai tehdä kotoa käsin tiettynä kellonaikana, kun tentti oli auki. Parilla opiskelijalla oli teknisiä ongelmia, jotka kuitenkin ratkesivat. Lähinnä ongelmat tulevat siitä, että ei lue ohjeita.

    Opiskelijoilla oli siis käytettävissä niin kirja kuin nettilähteet. Tällöin tietysti arviointikriteerit ovat korkeammalla. Kyllä suoritukset erottuivat ihan samalla tavalla kuin ”lue ja unohda” -kokeessa.

    Muuten Moodle ei opiskelijoissa mitään isoja kiksejä aiheuta. Opiskelijoiden aktiivisuutta Moodlessa voi seurata lokista. Sehän voisi tietysti olla myös yksi arvioinnin peruste.

  6. jaavai Says:

    Olen parina vuonna teettänyt lukion lakitiedon kurssikokeen. Välineenä olen käyttänyt ilmaisohjelma worpress.com. Varsinaisesti worpress.com on blogiohjelmisto, mutta se mielestäni se soveltuu erinomaisesti myös kokeen teettämisvälineeksi.

    Suurin tietotekninen ongelma on ollut opiskelijoiden taito liittyä suljettuun blogiryhmään. Mutta näiden ongelmien jälkeen opiskelijat ovat tykänneet verkkotyöskentelystä. Harvalla suoritusaika on ollut alle kaksi ja puolituntia.

    Verkkokokeen laatiminen on haasteellista. On panostettava tavallista koetta enemmän ajattelun taitoihin ja kykyyn käsitellä juridisia aineistoja rajallisesssa ajassa kuin tietää/ei-tiedä tietämiseen.

    Verkkokokeessa voi myös odottaa opiskelijoilta taitoa soveltaa oikeudellista informaatiota yksittäisiin tapauksiin. Tai erinomaisen haastava tehtävätyyppi on ollut luoda säännöksen pohjalta oikeudellinen tapaus.

    Verkkokoe on myös kestävän kehityksen mukainen. Paperia säästyy ja kukin opiskelija saa kokeestaan yksilöllisen palautteen.

  7. Kimmo Koskinen Says:

    Kiitokset edellä kuvatuista kokemuksista. Ilahduttavaa havaita, että kyllä Suomessakin osataan ja uskalletaan kokeilla uuden tyyppisiä koemuotoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s