9. TIETOHALLINTO OPETUSTA TUKEMASSA

Onko kyseessä tietohallinto vai tietopalvelu? Tietohallinnon tehtävä on epäkiitollinen. Harvoin, jos koskaan, saa kuulla kiitoksia silloin kuin asiat sujuvat moitteettomasti. Mutta entäs jos tuleekin ongelmia, kone jumiutuu, ohjelmia ei saa asennella itse, kaapelit ovat hukassa ja salasanojankin pitäisi muistaa. Kuulostaako tutulta?

Kaikesta huolimatta tietohallinto kuitenkin palvelee. Mutta onko palvelu sitä, mitä nimenomaan kouluissa tarvitaan? Jos opettaja haluaa miniläppärin ja saa ison pöytäkoneen tai vaihtoehtoisesti kynän ja paperia, voisi puhua kommunikaatiokuilusta. Eihän sitä oikeasti ole, eihän? Tämähän oli kuvitteellista?

Opettajien ja oppilaiden tarpeet poikkeavat usein hyvinkin paljon tavallisen toimistotyöläisen tarpeista, ainakin palvelun nopeuden suhteen. Opettaja ei voi odottaa kuutta tai kahtatoista tuntia palvelua, vaan tarvitsee avun heti, jos oppitunti on meneillään.
Opettaja on opettamisen ammattilainen ja tietohallinto tietotekniikan. Kohtaavatko nämä osaamisalueet toisensa?

Kaisa Vähähyyppä

Mainokset

Avainsanat: , , ,

3 vastausta to “9. TIETOHALLINTO OPETUSTA TUKEMASSA”

  1. Kaisa-Mari Majamäki Says:

    Oman kokemukseni mukaan tietohallinto ei todellakaan kysele, mitä opettajat haluavat. Opettajan miniläppärit, kynät ja paperit ostetaan yleensä ihan omasta (tai miehen) palkkapussista. Verkko-orientoituneen opettajan työ alkaa koulumaailmassa jo olla hyvin kallis harrastus. Koko tvt-politiikka kouluissa vaatisi täysremontin ja oikeita resursointeja.

    Ja vaikka tilanne olisi niinkin hyvä, että koulussa tietohallinto tukee esim. koneiden hankinnassa ja jossain määrin myös niiden ylläpidossa, se ei lähellekään riitä. Edes kannustava rehtori ei saa näillä resursoinneilla perusteltua sitä, miksi opetusryhmiä mahdollisesti karsitaan samalla kun/jos tvt-puolta kehitetään. Eli siis: käytännössä todellinen verkko-opetus kuitenkin jää harvojen omalla ajallaan ja palkallaan aktiivisten opettajien vastuulle.

  2. Antti Ylä-Jarkko Says:

    Tietohallinto opetuksen tukena
    Oikeanlaisen palvelutuotannon taustalla on aina hyvä toiminnan tuntemus. Käytännän arkielämässä hyvänä etenemismallina on toiminnan prosessien kuvaaminen. Johdon tehtäviin kuuluu ydinprosessin määrittäminen eli olemassa olon kuvaaminen. Myös ydinprosessien tarvitsemat tukiprosessit tulee kuvata.
    Tietohallintojohdon tehtäviin kuuluun toiminnan prosessien kuvaaminen yhdessä toiminnan ammattilaisten kanssa. Näin sekä palvelutuottajalla, että palvelua käyttävällä asiakkaalla on hyvä ymmärrys prosessissa tarvittavasta tuesta. Käytännössä tähän työlääseen vaiheeseen kannattaa uhrata aikaa. Liian usein tavoitteita asetetaan toiminnalle, josta ei ole tarkkaa kuvaa. Palvelutuotanto nojaa usein myös liikaa ”mutu”-tunteeseen.
    Palvelutuotannossa tarvitaan kunnissa yritysmaailman otteita. Palvelutuotanto tulee valjastaa ydinprosesseja tukevaksi. Tehokkaana keinona prosessien mallintamisen lisäksi on tietohallintojohdon liittäminen osaksi toiminnan johtamisen foorumeita. Käytännössä tämä tarkoittaa toiminnan johdon ja tietohallintojohdon tiivistä yhteispuhelua sekä yhteistoimintaa. Tämän keskustelun etuna on myös toiminnan tarvitsemien palveluiden systemaattinen kehittämismahdollisuus tietohallintojohdolle muodostuvan kokonaistarpeen ja -kuvan ansioista. Käytännössä tämä toteutuu erittäin harvoin. Liian usein oletetaan, että eri osapuolet ymmärtäisivät toistensa tarpeita ja eri asioiden prioriteetteja.
    Monessa organisaatiossa keskitetytään IT-palveluiden tuotannossa edelleen liikaa perusinfrastruktuuriin liittyvien palveluiden tuottamiseen itse. Toimintaa tulisi suunnata oman palvelutuotannon sijaan palveluiden suunnitteluun.
    Oman tietohallinnon lisäarvo organisaatioille on juuri oman toiminnan hyvä tuntemus, toimintaa vastaavien tarpeiden suunnittelu ja kehittäminen. Tämän ehdon täyttymisen edellytyksenä on toiminnan johtamisen ja tietohallinnon johtamisen tiivis integrointi toisiinsa.

    Antti Ylä-Jarkko
    Tietohallintojohtaja

  3. Niilo Korhonen Says:

    ”Käytännössä tämä tarkoittaa toiminnan johdon ja tietohallintojohdon tiivistä yhteispuhelua sekä yhteistoimintaa. Tämän keskustelun etuna on myös toiminnan tarvitsemien palveluiden systemaattinen kehittämismahdollisuus tietohallintojohdolle muodostuvan kokonaistarpeen ja -kuvan ansioista.”

    Antti on kyllä ihan oikeilla jäljillä puhuessaan keskustelusta toiminnan johdon suuntaan. Toimiva tietohallinto kuitenkin edellyttää, että johto on selvillä opetustoimintaa toteuttavan tason tarpeista. Tässä voisi olla lähestymisnäkökulmana mieluummin se loppukäyttäjän tarve.

    Opettajat, kouluttajat ja oppijoiden kanssa työskentelevät kohtaavat sen kaiken todellisuuden myös tietotekniikan osalta. Kovin helposti vaan käy niinkuin ensimmäisessä kommentissa kerrottiin – ei ole aikaa odotella tarvittavien palikoiden asennusta tai muuta tukitoimintaa päiväkausia.

    Hyvä lähtökohta toimivalle tietohallinnolle olisi ihan luonteva yhteistoiminta organisaation sisällä. Asiakas, toteuttaja ja päättäjä samaan pöytään. Mitä tarvitaan, miksi, mitä voidaan toteuttaa ja onko tähän taloudellisia resursseja? Jos ei raha riitä, mistä luovutaan?

    Johtaminen on varmaan aina mukavaa, mutta muistetaan johtaa toimintaa aina tarpeiden mukaan :).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s